perjantai 24. toukokuuta 2013

Eilen uskalsin taas puhua siitä sulle.

Tai oikeastaan vaan mainitsin sun nimes. Katseesta tiesit mitä tarkoitan. Lasta.

Sanoit, että sua pelottaa, että kuolen synnytyksessä. Tavallaan niin suloista. Tavallaan niin suolaista. Tuohon pelkoon kun ei ole parannusta.  Kerroin sulle faktoja kuinka moni kuolee synnytyksessä vuosittain. Kerroin sulle faktoja siitä kuinka moni kuolee vuosittain autokolarissa. Annat mun silti ajaa autoa.

Sanoit:"Minähän lupasin tänä vuonna, mulla on vielä puol vuotta aikaa."
Muistutin sua sun aikaisemmista lupauksista. Sanoit, ettet muista niitä. Se ei korjaa vahinkoa.

Sanoit, että juhannuksena, sillonhan niitä muutenki sattuu. Haluaisin toivoa tuon todeksi. Tiedän sen vain vitsiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti