sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Mitä haluaisin sinulle kertoa mieheni?

Haluaisin kertoa, kuinka tärkeä minulle olet.
Kuinka rakas.
Korvaamaton.
Olen yrittänyt, mutta mikään kirjainyhdistelmä ei ole tarpeeksi kaunis ja ainutlaatuinen kuvaamaan välillämme olevia tunteita. Hetkiä.
Yhteenkuuluvuutta.

Haluaisin kertoa, kuinka pelkään sinun menettämistä.
Kuinka pelkään kuolemaasi.
Kuinka pelkään, että jätät minut.
Jäisin yksin.
Olen yrittänyt kertoa, mutta sellaisen tilanteen ajattelukin on pahinta, mitä tiedän.

Haluaisin kertoa, kuinka arka minä olen ollessani erossa sinusta.
Silloin aika kulkee hitaammin.
Tuntuu pysähtyvän.
Jokaisen erossa olemisen jälkeen toivon, ettei sitä tunnetta tarvitsisi kokea uudelleen, vaikka tiedän sen olevan merkityksetöntä.

Sinun kanssasi olen kokonainen.
Sinä olet minä.
Minua ei olisi ilman sinua.
Olisin joku toinen.
Sinä teit minut.
Ilman sinua en ole mitään.

Tätä kaikkea olen yrittänyt kertoa, mutta sinä huolestut puheistani.
Pelkäät, että minulla on jokin hätä.
Ei ole. Haluaisin vain selittää sinulle kaikki ajatukseni.
Haluaisin, että voisit kokea kaiken kanssani.
Haluaisin, että voisit tuntea kaiken kanssani.

Silloin voisit myös ymmärtää, kuinka paljon kaipaankaan yhteistä lastamme. Lasta, jota ei edes ole olemassa. Lasta, jota sinä et edes kaipaa. Tai tiedä haluavasi. Lasta, jota emme edes tunne. Vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti